|

|
JÄSENTIEDOTE 2 / 2001
Hei Ystävät
Ensimmäiseksi toivotan uudet jäsenet lämpimästi
tervetulleiksi mukaan Bretonikerhon toimintaan!
Ilmajoen Bretonipäivät
Bretonipäivät Ilmajoella pidettiin 9.-11.3. Paikalla oli liki
30 harrastajaa ja koiriakin 18 bretonia, joten allekirjoittaneen keittotaito
joutui aivan kiitettävän lujille. Keskustelin joidenkin läsnä
olleiden kanssa päivien luonteesta ja annista eli palvelevatko päivät
riittävästi jäseniä. Mielipide tuntui olevan, että
pidetään päivät vapaamuotoisina ja tehdään
mitä ehditään. Kyse on kuitenkin harrastuksesta ja vapaa-ajasta,
jolloin on mukava nukkua pitkään ja ottaa rennosti. Päivillä
voi kuitenkin helposti solmia uusia tuttavuuksia ja esille tulevia esim.
koulutusongelmia voidaan ratkoa yhdessä.
Mikäli jäsenistössä (ja muualla) on toiveita aikataulutetumman
ja ’virallisemman’ ohjelman sisältymisestä bretonipäiville,
ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin pyritään sellaista
järjestämään. Meillähän on tavoitteena vähintään
kahdet bretonipäivät vuodessa, jolloin toiset voisivat olla vapaamuotoisemmat
ja toisilla päivillä olisi tiukempi aikataulu ja ohjelma.
Vuosikokous
Ilmajoella pidettiin myös kerhon vuosikokous, joka tällä
kertaa oli asialistaltaan hieman lyhyempi johtuen viimevuotisesta sääntöjen
muutoksesta. Henkilövalinnat kuitenkin suoritettiin normaalissa järjestyksessä.
Kerhon puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Heikki Lehtonen ja sihteeriksi
Reijo Koivuranta. Varapuheenjohtajana toimii Jouni Leino Raisiosta ja jäsensihteerinä
sekä rahastonhoitajana allekirjoittanut. Lisäksi johtokuntaan
kuuluvat Markku Pykäläinen Hallista ja Mika Mäki Nurmosta.
Vuosikokous päätti julkaista kannanoton koskien Ylälapin
kanakoirametsästyskieltoa ulkopaikkakuntalaisilta. Markku Pykäläinen
valmistelee asian ja kannanotto julkaistaan tarvittavien taustatietojen
selvittyä.
Kerhon nettisivut ovat tulossa, linkki tulee löytymään
SSK:n sivuilta.
Logokilpailu
Vuosikokouksessa oli esillä kerholle tulleet ehdotukset bretonikerhon
logosta. Keskustelun jälkeen tultiin siihen tulokseen, että mitään
ehdotusta ei suoraan laiteta kerhon logoksi, vaan se kootaan esitetyistä
vaihtoehdoista. Koska ehdotukset sisältävät aineksia kaikilta
kilpailuun osallistuneilta, päätettiin heidät kaikki myös
palkita. Logokilpailussa palkituiksi (kerhon logolla varustettu t-paita)
tulivat: Leila Aho Yppäristä, Heikki ja Eeva Lehtonen Jyväskylästä,
Taru Kokkonen Juukasta ja Päivi Kuusisto Hailuodosta. Onnittelut ja
kiitokset osallistumisesta!
Koska logo tehdään kootusti ja asiassa esiintyi eri mielipiteitä,
päätettiin heraldiikkaa tuntevalle jäsenellemme Jouko Mustalammelle
antaa tehtäväksi kolme versiota esitetyistä logoista ja
jättää ne vielä kerran jäsenistön arvioitavaksi.
Heraldikkomme on kuitenkin ollut sen verran kiireinen, että työ
on hieman viivästynyt, joten saanemme esityksen jäsenistöllemme
vasta seuraavaan tiedotteeseen. Pyrimme saamaan esityksen värikopiona
liitteksi.
SSK:n erikoisnäyttely
Saksanseisojakerhon erikoisnäyttely järjestettiin tänä
vuonna Paraisilla 16.6. Koiria oli paikalla ainoastaan 4 kpl, johtuiko
siitä, että meillä oli jälleen kotimainen tuomari eikä
ulkomainen erikoistuomari ? No ensi vuonna on Kymeenlaakson päänäyttelyssä
luvassa parempaa, tyrkyllä on ranskalainen bretonien erikoistuomari,
ruvetkaapas valmistautumaan.
No jotain erinomaista Paraisilla kuitenkin tapahtui eli BRETONI VALITTIIN
ENSIMMÄISEN KERRAN PÄÄNÄYTTELYN KAUNEIMMAKSI KOIRAKSI.
Tämän historiallisen teon suoritti bretoni uros Pablo Du Sulon
om. Aulis Seppänen Siilinjärveltä. Valinnan suoritti lk-tuomari
Ingeborg Bandel. Repullinen onnitteluja bretonikerhon puolesta Aulikselle
ja Pablolle !!!!!!
Seuraavat Bretonipäivät
Seuraavat bretonipäivät järjestetään mitä
ilmeisimmin vasta ensi keväänä, ellei jostainpäin löydy
sopivaa paikkaa ja järjestelyhalukkuutta. Halukkaat ilmoittautukaa
Anulle, järjestelyapua luvassa.
Vuoden 2000 koe- ja näyttelytilastoja (ReK)
Vesityökokeisiin osallistui 30 koiraa yhteensä 44 kertaa,
joista hyväksyttyjä 27 eli hyväksymisprosentti = 61% (viime
vuonna 50%). Koirista osallistui 11 koiraa NUO-luokaan (4 koira myös
AVO-luokassa, 2 hyväksyttyä suoritusta), 15 AVO-luokkan ja 4
VOI-luokkaan.
KAER-kokeisiin osallistui 24 koiraa (1 koira sekä NUO- että
AVO-luokassa, lisäystä edellisvuoteen +7 koiraa) yhteensä
57 kertaa (lisäystä ed. vuoteen +22 kertaa) eli parempaan suuntaan
ollaan menossa ja mikä hienointa lisäys tapahtui juuri nuorten
koirien ja uusien ohjaajien osalla.
VESITYÖT
| |
Koiria kpl
|
Osallistumis-
kerrat yht.
|
Hyväksytyt yhteensä
|
|
NUO
|
11
|
13
|
12
|
|
AVO
|
19
|
25
|
12
|
|
VOI
|
4
|
6
|
3
|
KAER
| |
Koiria kpl
|
Osallistumis-
kerrat yht.
|
Palkitut yhteensä
|
|
NUO
|
10
|
18
|
6
|
|
AVO
|
12
|
24
|
12
|
|
VOI
|
3
|
15
|
8
|
Kaikkiaan tuli palkintoja KAER:ssa seuraavasti (palkitsemisprosentti
45,6%),
Nuorten luokka
|
NUO3
|
NUO2
|
NUO1
|
|
Palkintoja
|
2
|
1
|
3
|
Avoin luokka
|
AVO3
|
AVO2
|
AVO1
|
|
Palkintoja
|
5
|
7
|
0
|
Voittaja-luokka
|
VOI3
|
VOI2
|
VOI1
|
|
Palkintoja
|
3
|
5
|
0
|
Vaikka VOI 1 palkinto jäi viime vuonna saavuttamatta, niin eiköhän
se tänä vuonna toteudu, palkintoja tuli ainakin enemmän
kuin koskaan tähän luokkaan.
Myöskään AVO 1 ei viime vuonna herunut, mutta ei hätää.
Tänä vuonna on kevätkokeissa Inarin hangilla jo saatu ensimmäinen
AVO 1. Sen sai uros Emil FIN16362/97, omistaja Teppo Sirkiä Kuhmoisista.
Onnittelut Tepolle ja Emilille luokan vaihdosta !
Näyttelyihin osallistui 75 koiraa (lisäystä +22 koiraa
ed. vuoteen) yhteensä 156 kertaa (lisäystä +44 kertaa) eli
myös näyttelyrintamalla olemme olleet vahvemmin esillä.
KP:lla palkittiin 9 koiraa (11xKP), SA:lla palkittiin 29 koiraa (50xSA),
SERT:llä palkittiin 15 koiraa (19xSERT), ROP-tittelin sai 18 koiraa
(23xROP), VSP-tittelin sai 9 koiraa (9xVSP), CACIB:n sai 8 koiraa (9xCACIB)
ja VACA 1 kpl. EVA tai 0 tuli 6 kpl (mikä tietysti hieman huolestuttaa).
Huom. sama koira on saanut useamman kerran SA:n, SERT:n jne.
Näyttelytilasto
| |
Koiria
|
KP
|
SA
|
SERT
|
ROP
|
VSP
|
CACIB
|
VACA
|
| Koiria |
75
|
9
|
29
|
15
|
18
|
9
|
8
|
1
|
| Osallistui / yht. palkintoja |
156
|
11
|
50
|
19
|
23
|
9
|
9
|
1
|
Tilastot ovat alustavia ja perustuvat Kennelliitosta saatuihin tietoihin,
SSK:n vuosikirjassa julkaistaan tiedot tarkemmin.
JALOSTUSTA JA JALOSTUKSESTA (AnA)
Tavoitteet:
- Toimiva metsästyskoira (seisoo, noutaa, hakee, avansseeraa,
jne.)
- Terve metsästyskoira (silmät, lonkat, karva, tassut, häntämutkat,
jne.)
- Hyväluonteinen metsästyskoira (arkuus, aggressiivisuus,
leppoisa perhekoira, koulutettavuus, jne.)
- Rotutyypillinen metsästyskoira (ulkomuoto ja käyttöominaisuudet,
vrt. jalostuksen tavoiteohjelma)
Perusteet:
- Tutkimuksen mukaan metsästysominaisuuksien periytyvyysaste on
0,1 (suurin mahd. 1,0). Ominaisuuksia tulee siis vaalia.
- Mikäli fenotyypiltään (ilmiasultaan) esim. sairaat
yksilöt karsitaan jalostuksesta, putoaa esiintymisaste 25%:sta 2,8%:iin
viiden sukupolven aikana. Kun esiintyminen vähenee, vaarana sairauden
olemassaolon unohtaminen.
- Ulkomuodon periytyvyysaste suuri-> helppo korjata.
- Jotta Suomessa voitaisiin jatkaa bretonin jalostusta jo olemassa
olevia sukulinjoja hyväksi käyttäen, on toimintaa suunniteltava
eteenpäin, jotta vältytään pattitilanteelta. On muodostettava
jalostuslinjoja.
Ilman eteenpäin menevää suunnittelua on kyse pennutuksesta,
ei jalostuksesta.
On asetettava rajat, mutta mihin?
- Seisova koira, eli sen pitää seistä.
- Periytyvä ’vika’ suljetaan jalostuksesta, ettei vian kantajien
määrä lisäänny
- Jalostusmatadorit: seurauksena geenikannan kaventuminen ja vaikeus
välttää sukusiitosta.
- Suku ja linjasiitoksilla geenikanta homotsygenoituu, jolloin tulee
esiin yllätyksiä ja perinnöllisiä vikoja. Toisaalta
ominaisuudet myös vakiintuvat, eikä se ole aina ollenkaan paha
asia (vrt. esim. noutohalukkuus tai linnunkäsittelykyky).
- Koiran luonteeseen ja käyttäytymiseen vaikuttavat perintötekijät,
mutta pääosin koira käyttäytyy opittujen mallien mukaisesti.
(Koira ei osaa vaaran uhatessa mennä selälleen, ellei sen emo
tai omistaja ole sitä sille opettanut). Parhaiten luonteen periytyvyyttä
voi tarkastella arvioimalla koiran jälkeläisiä.
- Jalostusvaatimukset eivät saa olla liian tiukat, ettei käytettävien
yksilöiden määrä jää liian pieneksi. Rajoituksia
pitää kuitenkin olla, jotta yleensä tapahtuu jalostumista.
Esimerkkejä valinnan vaikeudesta:
- Koira on A-lonkkainen, hyväluonteinen, sertinsä kasannut,
erinomainen noutaja mutta ei seiso.
- Koira on käyttövalio D-lonkilla.
- Koira pelkää ukkosta, mutta ammuttaessa on rauhallinen.
- Koiralla on värivirhe, mutta metsästysominaisuuksiltaan
erinomainen. Huom., näyttelyssä värivirhe on nollaava tekijä.
- Koira on muotovalio (3 sertiä ja 2*AVO2) mutta säkäkorkeus
on 55 cm.
Jalostuksessa syntyvän pentueen tulisi olla vähintään
keskitasoa, mieluummin sen yli.
Geenikannan kaventumisen vuoksi pelkästään huippukoirien
käyttö jalostuksessa ei ole tarkoituksenmukaista. Ei kuitenkaan
ole perusteltua käyttää keskitasoa alempana olevia yksilöitä
pelkästään sillä perusteella, että saadaan säilytettyä
geenikantaa.
Otetaan käyttöön ns. jalostusindeksi, joka voidaan laskea
useallekin ominaisuudelle, josta vain halutaan tietoa. Indeksi esim. lonkkien
osalta varmempi; ympäristön vaikutus vähenee. Indeksien
avulla helpompi etsiä omalle koiralle parhaiten sopiva kumppani. (vrt.
keinosiemennyssonnit)
Tarpeellisen tiedon saamiseksi koiria pitäisi nykyistä enemmän
käyttää kokeissa ja näyttelyissä (usean tuloksen
keskiarvo antaa varminta tietoa), tai pitää järjestää
jalostuskatselmuksia, joissa koiran ominaisuuksia arvioidaan. Myös
lonkkien terveyden/sairauden toteamiseksi lonkkakuvattujen koirien määrää
tulisi nostaa. Mitä suurempi prosentti kustakin ikäluokasta on
kuvattu, sitä varmemmin nähdään kehityksen suunta.
Lonkkakuvausten kustannusten pienentämiseksi joukkokuvauksia? Jalostusindeksin
käyttöönotto edellyttää myös tietoa koiran
jälkeläisistä ja sisaruksista vanhempien lisäksi.
Koska koulutuksella on suuri merkitys koiran ominaisuuksien esilletulossa,
on olemassa vaara, että jalostukseen valikoituu keskinkertaisia yksilöitä
hyvistä olosuhteista ja jalostuksesta karsiutuu hyviä yksilöitä
keskinkertaisista tai huonoista olosuhteista. (koira ei ole metsästyskäytössä).
KÄYTÄNNÖN JALOSTUSSUUNNITTELU
Sukulinjojen pitäminen erillään, josta seuraa, että
kehitys jonkin verran hidastuu, mutta toisaalta perinnöllinen vaihtelu
säilyy pidempään ja eläimet ovat terveempiä.
Tuontikoirien lisääminen eri sukulinjojen ’väliin’ vähentää
sukusiitosastetta, jolloin mallia voidaan taas pyörittää
eteenpäin. (Ks. Per-Erik Sundgren: Lemmikkieläimen jalostus)
Mikäli jalostusta ei suunnitella eteenpäin, päädytään
lopulta tilanteeseen, että kaikki koirat ovat sukua keskenään,
jolloin jalostus on tuontikoirien varassa. Siitä seuraa että
riski esim. periytyvien sairauksien lisääntymiseen kasvaa, koska
ulkomaisista koirista ei välttämättä ole saatavilla
tarpeellisia tietoja.
Ryhmäjako: Jalostusneuvoja tekee ehdotuksen, jota sitten yhdessä
sorvataan kaikkien tyytyväisyyden takaamiseksi.
Jatkossa voisi julkaista uros- ja narttulistoja, joista pennuttamista
suunnitteleva koiranomistaja voisi nähdä millaisia koiria hänellä
on käytettävissään. Tällöin säilyisi
valinnanvapautta, sekä paremmin selvyys siitä mitkä koirat
ovat toisilleen sukua.
Mikään ei tietenkään estäisi omistamasta koiria
vaikka jokaisessa jalostusryhmässä.
Entäpä jos muodostetaan kaksi tai useampia jalostusryhmärenkaita?
Vrt. Karhutassun Belinda-Kauhian Friski Foortti-yhdistelmä, jonka
jälkeläiset ovat sukua liki kaikille suomalaisille bretonisuvuille.
|
|