Hei Ystävät

Ensimmäiseksi toivotan uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi mukaan Bretonikerhon toimintaan!

Ilmajoen Bretonipäivät

Bretonipäivät Ilmajoella pidettiin 9.-11.3. Paikalla oli liki 30 harrastajaa ja koiriakin 18 bretonia, joten allekirjoittaneen keittotaito joutui aivan kiitettävän lujille. Keskustelin joidenkin läsnä olleiden kanssa päivien luonteesta ja annista eli palvelevatko päivät riittävästi jäseniä. Mielipide tuntui olevan, että pidetään päivät vapaamuotoisina ja tehdään mitä ehditään. Kyse on kuitenkin harrastuksesta ja vapaa-ajasta, jolloin on mukava nukkua pitkään ja ottaa rennosti. Päivillä voi kuitenkin helposti solmia uusia tuttavuuksia ja esille tulevia esim. koulutusongelmia voidaan ratkoa yhdessä. 
Mikäli jäsenistössä (ja muualla) on toiveita aikataulutetumman ja ’virallisemman’ ohjelman sisältymisestä bretonipäiville, ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin pyritään sellaista järjestämään. Meillähän on tavoitteena vähintään kahdet bretonipäivät vuodessa, jolloin toiset voisivat olla vapaamuotoisemmat ja toisilla päivillä olisi tiukempi aikataulu ja ohjelma.

Vuosikokous

Ilmajoella pidettiin myös kerhon vuosikokous, joka tällä kertaa oli asialistaltaan hieman lyhyempi johtuen viimevuotisesta sääntöjen muutoksesta. Henkilövalinnat kuitenkin suoritettiin normaalissa järjestyksessä. Kerhon puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Heikki Lehtonen ja sihteeriksi Reijo Koivuranta. Varapuheenjohtajana toimii Jouni Leino Raisiosta ja jäsensihteerinä sekä rahastonhoitajana allekirjoittanut. Lisäksi johtokuntaan kuuluvat Markku Pykäläinen Hallista ja Mika Mäki Nurmosta.

Vuosikokous päätti julkaista kannanoton koskien Ylälapin kanakoirametsästyskieltoa ulkopaikkakuntalaisilta. Markku Pykäläinen valmistelee asian ja kannanotto julkaistaan tarvittavien taustatietojen selvittyä.

Kerhon nettisivut ovat tulossa, linkki tulee löytymään SSK:n sivuilta.

Logokilpailu

Vuosikokouksessa oli esillä kerholle tulleet ehdotukset bretonikerhon logosta. Keskustelun jälkeen tultiin siihen tulokseen, että mitään ehdotusta ei suoraan laiteta kerhon logoksi, vaan se kootaan esitetyistä vaihtoehdoista. Koska ehdotukset sisältävät aineksia kaikilta kilpailuun osallistuneilta, päätettiin heidät kaikki myös palkita. Logokilpailussa palkituiksi (kerhon logolla varustettu t-paita) tulivat: Leila Aho Yppäristä, Heikki ja Eeva Lehtonen Jyväskylästä, Taru Kokkonen Juukasta ja Päivi Kuusisto Hailuodosta. Onnittelut ja kiitokset osallistumisesta!

Koska logo tehdään kootusti ja asiassa esiintyi eri mielipiteitä, päätettiin heraldiikkaa tuntevalle jäsenellemme Jouko Mustalammelle antaa tehtäväksi kolme versiota esitetyistä logoista ja jättää ne vielä kerran jäsenistön arvioitavaksi. Heraldikkomme on kuitenkin ollut sen verran kiireinen, että työ on hieman viivästynyt, joten saanemme esityksen jäsenistöllemme vasta seuraavaan tiedotteeseen. Pyrimme saamaan esityksen värikopiona liitteksi.

SSK:n erikoisnäyttely

Saksanseisojakerhon erikoisnäyttely järjestettiin tänä vuonna Paraisilla 16.6. Koiria oli paikalla ainoastaan 4 kpl, johtuiko siitä, että meillä oli jälleen kotimainen tuomari eikä ulkomainen erikoistuomari ? No ensi vuonna on Kymeenlaakson päänäyttelyssä luvassa parempaa, tyrkyllä on ranskalainen bretonien erikoistuomari, ruvetkaapas valmistautumaan.

No jotain erinomaista Paraisilla kuitenkin tapahtui eli BRETONI VALITTIIN ENSIMMÄISEN KERRAN PÄÄNÄYTTELYN KAUNEIMMAKSI KOIRAKSI. Tämän historiallisen teon suoritti bretoni uros Pablo Du Sulon om. Aulis Seppänen Siilinjärveltä. Valinnan suoritti lk-tuomari Ingeborg Bandel. Repullinen onnitteluja bretonikerhon puolesta Aulikselle ja Pablolle !!!!!!

Seuraavat Bretonipäivät

Seuraavat bretonipäivät järjestetään mitä ilmeisimmin vasta ensi keväänä, ellei jostainpäin löydy sopivaa paikkaa ja järjestelyhalukkuutta. Halukkaat ilmoittautukaa Anulle, järjestelyapua luvassa.

Vuoden 2000 koe- ja näyttelytilastoja (ReK) 

Vesityökokeisiin osallistui 30 koiraa yhteensä 44 kertaa, joista hyväksyttyjä 27 eli hyväksymisprosentti = 61% (viime vuonna 50%). Koirista osallistui 11 koiraa NUO-luokaan (4 koira myös AVO-luokassa, 2 hyväksyttyä suoritusta), 15 AVO-luokkan ja 4 VOI-luokkaan.

KAER-kokeisiin osallistui 24 koiraa (1 koira sekä NUO- että AVO-luokassa, lisäystä edellisvuoteen +7 koiraa) yhteensä 57 kertaa (lisäystä ed. vuoteen +22 kertaa) eli parempaan suuntaan ollaan menossa ja mikä hienointa lisäys tapahtui juuri nuorten koirien ja uusien ohjaajien osalla.

VESITYÖT

	Koiria kpl	Osallistumis- kerrat yht.	Hyväksytyt yhteensä
NUO	11	13	12
AVO	19	25	12
VOI	4	6	3

KAER

	Koiria kpl	Osallistumis- kerrat yht.	Palkitut yhteensä
NUO	10	18	6
AVO	12	24	12
VOI	3	15	8

Kaikkiaan tuli palkintoja KAER:ssa seuraavasti (palkitsemisprosentti 45,6%), 

Nuorten luokka

	NUO3	NUO2	NUO1
Palkintoja	2	1	3

Avoin luokka

	AVO3	AVO2	AVO1
Palkintoja	5	7	0

Voittaja-luokka

	VOI3	VOI2	VOI1
Palkintoja	3	5	0

Vaikka VOI 1 palkinto jäi viime vuonna saavuttamatta, niin eiköhän se tänä vuonna toteudu, palkintoja tuli ainakin enemmän kuin koskaan tähän luokkaan. 

Myöskään AVO 1 ei viime vuonna herunut, mutta ei hätää. Tänä vuonna on kevätkokeissa Inarin hangilla jo saatu ensimmäinen AVO 1. Sen sai uros Emil FIN16362/97, omistaja Teppo Sirkiä Kuhmoisista. Onnittelut Tepolle ja Emilille luokan vaihdosta !

Näyttelyihin osallistui 75 koiraa (lisäystä +22 koiraa ed. vuoteen) yhteensä 156 kertaa (lisäystä +44 kertaa) eli myös näyttelyrintamalla olemme olleet vahvemmin esillä. KP:lla palkittiin 9 koiraa (11xKP), SA:lla palkittiin 29 koiraa (50xSA), SERT:llä palkittiin 15 koiraa (19xSERT), ROP-tittelin sai 18 koiraa (23xROP), VSP-tittelin sai 9 koiraa (9xVSP), CACIB:n sai 8 koiraa (9xCACIB) ja VACA 1 kpl. EVA tai 0 tuli 6 kpl (mikä tietysti hieman huolestuttaa).
Huom. sama koira on saanut useamman kerran SA:n, SERT:n jne.
 

Näyttelytilasto
 
 
 

	Koiria	KP	SA	SERT	ROP	VSP	CACIB	VACA
Koiria	75	9	29	15	18	9	8	1
Osallistui / yht. palkintoja	156	11	50	19	23	9	9	1

Tilastot ovat alustavia ja perustuvat Kennelliitosta saatuihin tietoihin, SSK:n vuosikirjassa julkaistaan tiedot tarkemmin.
 

JALOSTUSTA JA JALOSTUKSESTA    (AnA)

Tavoitteet:
- Toimiva metsästyskoira (seisoo, noutaa, hakee, avansseeraa, jne.)
- Terve metsästyskoira (silmät, lonkat, karva, tassut, häntämutkat, jne.)
- Hyväluonteinen metsästyskoira (arkuus, aggressiivisuus, leppoisa perhekoira, koulutettavuus, jne.)
- Rotutyypillinen metsästyskoira (ulkomuoto ja käyttöominaisuudet, vrt. jalostuksen tavoiteohjelma)

Perusteet:
- Tutkimuksen mukaan metsästysominaisuuksien periytyvyysaste on 0,1 (suurin mahd. 1,0). Ominaisuuksia tulee siis vaalia.
- Mikäli fenotyypiltään (ilmiasultaan) esim. sairaat yksilöt karsitaan jalostuksesta, putoaa esiintymisaste 25%:sta 2,8%:iin viiden sukupolven aikana. Kun esiintyminen vähenee, vaarana sairauden olemassaolon unohtaminen.
- Ulkomuodon periytyvyysaste suuri-> helppo korjata.
- Jotta Suomessa voitaisiin jatkaa bretonin jalostusta jo olemassa olevia sukulinjoja hyväksi käyttäen, on toimintaa suunniteltava eteenpäin, jotta vältytään pattitilanteelta. On muodostettava jalostuslinjoja.
Ilman eteenpäin menevää suunnittelua on kyse pennutuksesta, ei jalostuksesta.

On asetettava rajat, mutta mihin?
- Seisova koira, eli sen pitää seistä.
- Periytyvä ’vika’ suljetaan jalostuksesta, ettei vian kantajien määrä lisäänny
- Jalostusmatadorit: seurauksena geenikannan kaventuminen ja vaikeus välttää sukusiitosta.
- Suku ja linjasiitoksilla geenikanta homotsygenoituu, jolloin tulee esiin yllätyksiä ja perinnöllisiä vikoja. Toisaalta ominaisuudet myös vakiintuvat, eikä se ole aina ollenkaan paha asia (vrt. esim. noutohalukkuus tai linnunkäsittelykyky).
- Koiran luonteeseen ja käyttäytymiseen vaikuttavat perintötekijät, mutta pääosin koira käyttäytyy opittujen mallien mukaisesti. (Koira ei osaa vaaran uhatessa mennä selälleen, ellei sen emo tai omistaja ole sitä sille opettanut). Parhaiten luonteen periytyvyyttä voi tarkastella arvioimalla koiran jälkeläisiä.
- Jalostusvaatimukset eivät saa olla liian tiukat, ettei käytettävien yksilöiden määrä jää liian pieneksi. Rajoituksia pitää kuitenkin olla, jotta yleensä tapahtuu jalostumista. 

Esimerkkejä valinnan vaikeudesta:
- Koira on A-lonkkainen, hyväluonteinen, sertinsä kasannut, erinomainen noutaja mutta ei seiso. 
- Koira on käyttövalio D-lonkilla.
- Koira pelkää ukkosta, mutta ammuttaessa on rauhallinen. 
- Koiralla on värivirhe, mutta metsästysominaisuuksiltaan erinomainen. Huom., näyttelyssä värivirhe on nollaava tekijä. 
- Koira on muotovalio (3 sertiä ja 2*AVO2) mutta säkäkorkeus on 55 cm.

Jalostuksessa syntyvän pentueen tulisi olla vähintään keskitasoa, mieluummin sen yli. 
Geenikannan kaventumisen vuoksi pelkästään huippukoirien käyttö jalostuksessa ei ole tarkoituksenmukaista. Ei kuitenkaan ole perusteltua käyttää keskitasoa alempana olevia yksilöitä pelkästään sillä perusteella, että saadaan säilytettyä geenikantaa.

Otetaan käyttöön ns. jalostusindeksi, joka voidaan laskea useallekin ominaisuudelle, josta vain halutaan tietoa. Indeksi esim. lonkkien osalta varmempi; ympäristön vaikutus vähenee. Indeksien avulla helpompi etsiä omalle koiralle parhaiten sopiva kumppani. (vrt. keinosiemennyssonnit)

Tarpeellisen tiedon saamiseksi koiria pitäisi nykyistä enemmän käyttää kokeissa ja näyttelyissä (usean tuloksen keskiarvo antaa varminta tietoa), tai pitää järjestää jalostuskatselmuksia, joissa koiran ominaisuuksia arvioidaan. Myös lonkkien terveyden/sairauden toteamiseksi lonkkakuvattujen koirien määrää tulisi nostaa. Mitä suurempi prosentti kustakin ikäluokasta on kuvattu, sitä varmemmin nähdään kehityksen suunta. Lonkkakuvausten kustannusten pienentämiseksi joukkokuvauksia? Jalostusindeksin käyttöönotto edellyttää myös tietoa koiran jälkeläisistä ja sisaruksista vanhempien lisäksi.

Koska koulutuksella on suuri merkitys koiran ominaisuuksien esilletulossa, on olemassa vaara, että jalostukseen valikoituu keskinkertaisia yksilöitä hyvistä olosuhteista ja jalostuksesta karsiutuu hyviä yksilöitä keskinkertaisista tai huonoista olosuhteista. (koira ei ole metsästyskäytössä).

KÄYTÄNNÖN JALOSTUSSUUNNITTELU

Sukulinjojen pitäminen erillään, josta seuraa, että kehitys jonkin verran hidastuu, mutta toisaalta perinnöllinen vaihtelu säilyy pidempään ja eläimet ovat terveempiä.
Tuontikoirien lisääminen eri sukulinjojen ’väliin’ vähentää sukusiitosastetta, jolloin mallia voidaan taas pyörittää eteenpäin. (Ks. Per-Erik Sundgren: Lemmikkieläimen jalostus)

Mikäli jalostusta ei suunnitella eteenpäin, päädytään lopulta tilanteeseen, että kaikki koirat ovat sukua keskenään, jolloin jalostus on tuontikoirien varassa. Siitä seuraa että riski esim. periytyvien sairauksien lisääntymiseen kasvaa, koska ulkomaisista koirista ei välttämättä ole saatavilla tarpeellisia tietoja.

Ryhmäjako: Jalostusneuvoja tekee ehdotuksen, jota sitten yhdessä sorvataan kaikkien tyytyväisyyden takaamiseksi.

Jatkossa voisi julkaista uros- ja narttulistoja, joista pennuttamista suunnitteleva koiranomistaja voisi nähdä millaisia koiria hänellä on käytettävissään. Tällöin säilyisi valinnanvapautta, sekä paremmin selvyys siitä mitkä koirat ovat toisilleen sukua.

Mikään ei tietenkään estäisi omistamasta koiria vaikka jokaisessa jalostusryhmässä.

Entäpä jos muodostetaan kaksi tai useampia jalostusryhmärenkaita? Vrt. Karhutassun Belinda-Kauhian Friski Foortti-yhdistelmä, jonka jälkeläiset ovat sukua liki kaikille suomalaisille bretonisuvuille.