Seisojat ovat monipuolisia metsästyskoiria, joiden rakenne, elimistö, luonne ja iikkeet palvelevat tätä tarkoitusta. Pyrkimyksenä on em. ulkomuoto- ja jäljempänä esitettyjä käyttötavoitteita samanaikaisesti ja rinnakkain jalostamalla päästä lopputulokseen, jossa kokonaisuus muodostuu näistä kaikista minkään osatekijän jäämättä taustalle tai vähempiarvoiseksi. Tavoitteena on siis  hyvärakenteinen, tehokas ja erittäin monipuolinen kanakoira. Koirien luonteen tulee olla koulutettava ja koulutusta kestävä. Arkuus, kovuus,   vihaisuus ja levottomuus luonteenpiirteinä ovat poissuljettuja, toisaalta luonteiden on oltava karskeja  ja rohkeita kovat luonnonolosuhteet ja petoeläinkosketukset huomioiden.

HAKU:

Seisojat ovat varsin nopealla, kestävällä laukalla maastosta riistaa hakevia koiria. Työskentelystä on kuvastuttava halu löytää riistaa ja pyrkimys löytää kaikki hakualueella oleva riista. Itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta hyvään suoritukseen on pidettävä tavoitteena ja sitä tulee arvostaa selvästi enemmän kuin ohjausta. Haun tulee olla kuhunkin maastoon soveltuvaa ja sen huomioonottavaa kuviol-         taan, peittävyydeltään, etenevyydeltään ja sen on oltava riittävän laajaa. Koiran on hakuluoveissaan myötäiltävä tuulta kulkusuunnasta riippumatta.Sen on luoviensa päissä käännyttävä vastatuuleen, eikä se saa kerrata jälkeään eikä puurtaa. Koiran tulee hakuluoveissaan pitää yhteyttä ohjaajaansa, ja sen on aina toteltava täydentävää ohjausta.
Riistan seisomatta karkoittaviin koiriin tulee suhtautua ankarasti. Haku on tuloksellista sen päädyttyä seisontaan.

RIISTATYÖ:

Seisonnan tulee tapahtua riista- tai vahinkoeläimelle, ja sen on oltava kiinteä. Tulokseton-, purkamaton seisonta on paha virhe. Koiran on säilytettävä seisontansa kaikissa tilanteissa, paitsi tiedotuksessa tai kun se yrittää pysäyttää liikkuvaa seisontansa   kohdetta. Käsketyn etenemisen on tapahduttava reippaasti joko yhtäjaksoisesti tai vaiheittain röyhkeästi suoraan kohteelle, niin että sen on karkoituttava ampumamatkan sisältä. Oma-aloitteinen eteneminen, nosto, kohteen seuraaminen, hidas eteneminen, kuin myös etenemättömyys ovat pahoja virheitä. Paikallistamiskyvyn, joka tulee esille seisonnan ja etenemisen yhteistuloksena, on  oltava ehdottoman tarkka. Koiran on jäätävä paikalleen, ja pysyttävä siinä riistan karkottuessa, ammuttaessa ja riistan mahdollisesti pudotessa tai kaatuessa.

NOUTO:

Käskettynä noutoon on koiran halukkaasti ja viivytyksittä löydettävä noutokohde, tartuttava, kannettava sekä käskystä luovutettava se vahingoittumattomana ohjaajalle. Koira ei  saa välillä korjata tai irrottaa otettaan noudettavasta kohteesta.

VESITYÖ:

Käskettynä noutoon, koiran on halukkaasti mentävä veteen, uitava hyvin  ja oltava pitkäjänteisesti ohjattavissa riittävän pitkälle ja tarpeen mukaan eri suuntiin sekä maalla että vedessä. Koiran tulee viivytyksittä löytää noutokohde ja tuoda se ohjaajalle, kuten edellä kohdassa nouto on sanottu.

JÄLKITYÖ:

Tarkoituksena on oma-aloitteisesti, jälkeä hyväksi käyttäen ja sitä mahdollisiimman jälkitarkasti seuraamalla löytää jäljen päästä haavoittunut tai kuollut riista ja tuoda se ohjaajalle kuten kohdassa nouto on sanottu.

TIEDOTTAMINEN:

Koiran on tultava etäältä, näkymättömissä olevalle ohjaajalleen ilmoittamaan löytämästään riistasta oma-aloitteisesti tai ohjaajan annettua vihellysmerkin. Sen on ilmaistava tarkoituksensa niin selvästi, että ohjaaja sen huomaa. Palatessaan riistalle koiran on pidettävä  yhteyttä ohjaajaansa seurattavissa olevan välimatkan päässä. Seisonnalta irtoamattomuus kuin myös tulokseton tiedotus on paha virhe.

KOIRAN ARVIOINTI KANAKOIRIEN ERIKOISKOKEESSA (KAER)

Erikoiskokeiden tarkoitus on palvella jalostusta, jotta saisimme käyttöömme hyviä metsästyskoiria. KAERissa ylituomari arvioi eri koiria osasuoritusten mukaan, joista muodostuu pisteitten mukaan palkintosija ja  kokonaiskuva koirasta.

Osassa arvioitavia asioita ei päästä ominaisuuden mittaukseen, vaan on käytettävä tuomarin mielikuvaa arvosanoilla erinomainen, hyvä, tyydytttävä, välttävä ja heikko. Osa arvioinneista on lähellä puhdasta mittaamista, esim. haun laajuus arvioidaan metreinä. Se kuinka sopivaa haun laajuus on tuomarin mielestä arvostellaan osana haun kokonaisarvosanaa. Ominaisuuksissa pyritään hakemaan koiran synnynnäisiä, periytyviä taipumuksia. Nollaa voi käyttää silloin, kun ominaisuuden heikkous tai puuttuminen johtaa suorituksen hylkäämiseen.

1.  HAKU

1.1  Haun tarkoitus on maastossa olevan riistan varma ja nopea löytyminen ja seisonnan saaminen sille. Kyky itsenäiseen työskentelyyn on katsottava ansioksi, mutta koiraa saa ohjata riistaa karkottamatta käskyin, käsimerkein ja vihellyksin. Haun arvosana muodostuu koiran hakutavasta ja tuloksellisuudesta. Koiran tyyli ei vaikuta arvosteluun.

1.2  . Koiran juoksuvauhti tulisi olla joutuisaa, selvästi riistalle pyrkivää laukkaa. Riistaa tai sen jälkiä vainutessaan koiran sallitaan hitaamminkin edeten tarkentaa riistan sijainti. Muuten haussa ravaamalla liikkumista pidetään virheenä. Kävelemistä ei hyväksytä.

1.3  . Puurtaminen katsotaan virheeksi, sillä tarkoitetaan koiran tapaa samassa paikassa nuuskia jälkiä ja yhä uudestaan palata sinne työskentelyn edistymättä.

1.4  . Koiran hakukuvion ja vauhdin on sopeuduttava vallitseviin tuuli- ja maasto-olosuhteisiin. Haun on peitettävä maasto siten, ettei riistaa voi jäädä hakualueelle.

1.5  . Useita kertoja toistuva myötätuulikäännös on luettava koiralle virheeksi.

1.6  . Haun laajuus ja etenevyys sekä yhteistyö ovat sopivia silloin, kun ohjaaja voi koiraa odottelematta tai vauhtiaan kiirehtimättä edetä hakualueella valitsemassaan suunnassa koiran mukauttaessa hakunsa ohjaajan liikkeisiin.

1.7  . Jotta hausta voidaan antaa arvosana hyvä tai erinomainen, on sen johdettava riistan löytämiseen ja seisonnan saaminen sille. Haun arvosanaa laskevat koiran todetut epäonnistumiset hakualueella olevan riistan löytämisessä tai saamisessa seisonnalle, mikäli ylituomari katsoo, että koiralla oli seisontaan mahdollisuus.

2.  RIISTATYÖ

2.1.  Koiran riistatyön arvostelu käsittää seisonnan, etenemisen, paikallistamiskyvyn ja käyttäytymisen riistan karkottuessa, ammuttaessa ja mahdollisesti riistan pudottua tai kaaduttua. Riistatyön edellytyksenä on koiran seisonta riistalle, josta sen karkottuessa metsästyskelpoisessa tilanteessa on ammuttava koiran läheisyydessä. Metsästyksen kaltaisella tilanteella tarkoitetaan, että ohjaajalla käytännön metsästyksessä olisi mahdollisuus pudottaa karkottuva riista.

2.2. Seisonta

Seisonnan tulee olla kiinteä ja jännittynyt. Koira saa jättää seisonnan vain    edetäkseen ohjaajan käskystä tai seuratakseen juoksevia lintuja tai tiedottaakseen riistasta ohjaajalle. Ohjaajan on ilmoitettava seisonta tuomarille, joka antaa luvan riistatyön jatkamiseen.

2.3.  Eteneminen

Eteneminen saa tapahtua vain ohjaajan käskystä, johon ylituomari on   antanut luvan. Sen on oltava tarmokasta, tapahduttava niin, että yhteys ohjaajaan säilyy, ja johdettava riistan karkottumiseen. Ohjaaja ei saa edetä koiran edelle. Koiran haluttomuus edetä tai rohkeuden puute etenemisessä luetaan vakavaksi virheeksi.

2.4.  Käyttäytyminen riistan karkottuessa

Riistan karkottuessa ja ammuttaessa sekä riistan pudotessa tai kaatuessa on koiran pysähdyttävä rauhallisesti paikalleen. Peräänmenoksi tulkitaan koiran ryntääminen karkottuvan riistan perään, mikä katsotaan virheeksi. Jollei koira avoimessa ja voittajaluokassa heti pysähdy käskystä, on virhe vakava ja koira suljetaan kokeesta. Nuorten luokassa sallitaan lievä peräänmeno.

2.5.  Käyttäytyminen riistaa ammuttaessa

Avoimessa ja voittajaluokassa voidaan ylituomarin harkinnan mukaan    metsästyslakia ja kokeen järjestäjän määräyksiä noudattaen riistatyön yhteydessä pudottaa tai kaataa riistaa. Koira ei saa luvatta noutaa riistatyön yhteydessä ammuttua riistaa. Paukkunouto aiheuttaa noutosuorituksen hylkäämisen ja  riistatyön arvosanan alenemisen.

3.  Nouto

Noudon tarkoituksena on osuman saaneen otuksen nopea löytäminen ja tuominen ohjaajalle. Koiran on noudettava käskystä, johon ylituomari on antanut luvan. Noudon aikana on tarkkailtava koiran tarttumista riistaan ja taitoa järjestää kantamistapa riistan painon ja laadun mukaan. Virheenä pidetään, jos koira noudon aikana pudottaa tai puree noudettavaa riistaa. Koiran on nopeasti palattava ohjaajan luokse suorinta tietä. Luovuttamisen tulee tapahtua istuen ja ohjaajan käskystä, ylituomarin annettua siihen luvan. Koiralle luetaan ansioksi, jos se oma-aloitteisesti noutaa ohjaajalle maastossa tapaamansa kuolleen, haavoittuneen tai loukkaantuneen riistan.

4.  Vesityö

Vesityön tarkoituksena on kokeilla koiran veteenmenohalukkuutta, ohjattavuutta, riistan löytökykyä ja noutamista vedestä. Noutolintuna käytetään metsästettävää vesilintua tai lokkia. Koiran on mentävä halukkaasti ja epäröimättä veteen. Myös uintitapaan on kiinnitettävä huomiota. Koiraa saa ohjata rannalta käskyin, käsimerkein ja vihellyksin. Vedestä noutamista arvostellaan niiden perusteiden mukaan, jotka kohdassa ” nouto ” mainitaan. Virheenä pidetään, jos koira ennen noutokohteen luovuttamista ravistaa vettä turkistaan.

5. Jälkityö

Jälkityöllä kokeillaan koiran kykyä jäljen perusteella etsiä ja tuoda ohjaajalle maastossa oleva haavoitettu tai kuollut riistaeläin. Arvostelussa on kiinnitettävä huomiota koiran taitoon käyttää jälkeä hyväkseen otusta etsiessään. Noutosuoritusta arvostellaan niiden perusteiden mukaan, kohdassa ” Nouto ” mainitaan.

6.  Tiedottaminen

Tiedottamisella tarkoitetaan sitä, että koira tulee loitolla ja näkymättömissä olevalle ohjaajalleen löytämästään riistasta oma-aloitteisesti tai ohjaajan antaman vihellysmerkin. Muulla tavoin annettua käskyä ei hyväksytä. Arvostelussa kiinnitetään huomiota koiran ilmentämistä riistan löytymisestä ja miten se pitää yhteyttä ohjaajaan riistan luo palatessaan.

Jorma Silta / SSK