Pilvetön taivas ja aurinkoinen sää 10-15 asteen pakkasen kera helli Bretonipäivien osallistujia. Luntakaan ei ollut ehtinyt kertyä 10 senttiä enempää, joten harjoitukset saatiin läpivietyä ihmisten kannalta otollisissa olosuhteissa. Koirilla olikin sitten hankalampaa, ei tokossa eikä noudossa, mutta maastosta lintujen löytäminen oli haasteellista ilmavirtojen noustessa suoraan ylöspäin, sikäli mikäli ilma yleensäkään edes liikkui.

Jo perinteeksi muodostuneet syksyiset bretonipäivät järjestettiin Parkkosen Fasaanitilalla Tarvaalan kylässä. Lauantai käytettiin koulutukseen ja sunnuntaina kisattiin viidennen kerran bretonimestaruudesta. Paikalle oli ehtinyt mukavasti väkeä, vaikka sähköpostiongelman takia tapahtumasta informoiminen jäikin varsin viime tippaan. Haluankin vielä pyytää anteeksi kaikilta teiltä, jotka olisitte halunneet tulla mukaan mutta ette pystyneet niin lyhyellä varoitusajalla osallistumistanne järjestämään.

Lauantain kouluttajina meillä toimivat Ulla Salo-Rouhiainen tottelevaisuudessa, Timo Vakkeri noudossa ja Jukka Rouhiainen sekä Kaija Lepoaho maastossa. Kaikki kouluttajamme ovat omaan aiheeseensa erikoistuneita ja päivän anti olikin sen myötä runsas. Koirat jaettiin kolmeen ryhmään, jotta aika ja mahdollisuudet saatiin mahdollisimman hyvin käytettyä. Alle vuoden vanhat aloittivat tottelevaisuuden kouluttamisesta ja toinen ryhmä hieman vanhempia koiria aloitti noudosta. Kolmas ryhmä lähti maastoon. Toko- ja noutoryhmä vaihtoivat osia aamupäivän puolivälissä ja puolenpäivän aikaan kokoonnuttiin lounaalle. Ennen iltapäivän harjoituksia kuulimme kunkin kouluttajan mietteitä aamupäivän tapahtumista. Kouluttajien mukaan koirat toimivat varsin mukavasti annettujen mahdollisuuksien (koulutustaso) mukaan, mutta ohjaajilla on hieman enemmän opittavaa... Päällimmäisenä oli kuitenkin koirien miellyttävyys ja vastaanottavuus koulutukselle, sekä tekemisen into ja halu (myös ohjaajilla).

Iltapäivä aloitettiin testaamalla mitä pennut tuumaavat fasaanista. Meillä oli mahdollisuus viedä koira hallitusti hihnassa häkkilinnulle Rouhiaisen Jukan opastuksella ja seurata mitä tapahtuu. ’Testin’ jälkeen Jukka kertoi koiran senhetkisestä kehitysvaiheesta ja kommentoi koiran käyttäytymistä linnulla. Säätila hieman vääristi tulosta, koska kaikki koirat eivät voineet haistaa lintua seisovan ilman johdosta. Testin jälkeen halukkaat lähtivät vielä maastoon ja pari aamupäivän maastoryhmästä jäi tekemään noutoharjoituksia. Päivä päätettiin jälleen palautteeseen ja päivälliseen, jonka jälkeen vielä halukkaat saivat puida päivän tapahtumia savusaunan lempeissä löylyissä.

Sunnuntain Bretonimestaruuskilpailu oli sään puolesta haastava, mutta olosuhteita uhmaten kuusi koiraa kuitenkin starttasi kisaan. Tuomarin tehtäviä hoitivat Jukka Rouhiainen (päätuomari) ja Timo Vakkeri (peesaaja). Kilpailu oli tiukkaa, mutta voittajasta ei lopulta ollut epäselvyyttä: Kiertopalkinnon pokkasivat kotiinsa Päivi Reiman ja bru Ainstainin Ahmed ’Demo’ hienolla riistatyöllä ja noudolla sekä virheettömällä päivällä. Lämpimät onnittelut hienosta suorituksesta! Toiseksi tuli Petri Nikander ja bru Suivakon Xirre ’Dube’. Parivaljakko teki myöskin hienon riistatyön, mutta Duben työskentelyä rasitti yksi törmäys. Kolmanneksi kiilasi erinomaisen noudon ansiosta Anu Auno ja brn Karhutassun Belinda ’Lola’, jolla itse maastossa hieman karkasi mopo käsistä. Muut kilpailijat olivat Kari Halonen ja brn Ruijanpalon Janef ’Rosi’, Sakari Kettunen ja bru Joupikon Caspar sekä Anu Auno ja brn Peppi.

Kiitos osallistujille mukavasta viikonlopusta, Ullalle, Kaijalle, Jukalle ja Timolle ohjauksesta, Parkkosen tilalle ja Erkki Tarvaiselle paikasta ja palvelusta ja Riistanhoitaja Riitta Tikkaselle apulaisineen erityiskiitos suussa sulavasta ruokahuollosta.

Tässä vielä palautetta Rouhiaisen Jukan kynällä kirjoitettuna:

Hei !
Kiitos mahdollisuudesta nähdä bretonien toimintaa ! Oli kovin mieluisaa hyvässä porukassa kartuttaa tietoa ja laajentaa näkemyksiä bretonien toiminnasta. Erityisesti Vakkerin Timolle jäi tulevaisuuteen haaveita..

Haluaisin kuitenkin tuoda esille havaintoja ja näkemyksiä heti tuoreeltaan. Alla oleva teksti on tarkoitettu kertaukseksi ja palautteeksi tapahtumaan osallistuneille. Samalla tietysti opiksi tulevaisuuteen!

Nouto
Noudossa kaikki koirat työskentelivät oikein mukavasti esineen noudoissa. Näki että työtä oli tehty ja harjoitteet olleet onnistuneita. Linnun noudossa vaikeuksia ilmeni, mutta nekin ovat suht helposti korjattavissa. Päällimmäiseksi jäi ajatus, että linnulla tapahtuva noutoa on harjoiteltu huomattavasti esinenoutoa vähemmän. Linnun noudon rutinoimiseen tarvitaan vielä lisää harjoituskertoja !

Kehittämisehdotuksia noutoharjoitukseen:

• lisältään harjoituskertoja linnun noudossa, rutiini alkaa syntyä vasta kolminumeroisen harjoitusmäärän jälkeen.
• opetetaan noutoa aivan lähituntumassa(kantaminen, luovutus), ei heitetä lintua kauaksi, jolloin virheisiin on vaikempi puuttua.
• palkitaan koiraa kehumisella paljon nyt näkemääni enemmän oikeasta suorituksesta
• lähdetään niin helposta suorituksesta, että harjoitus varmasti onnistuu. Tätä pitäisin erityisen tärkeänä, koska pakkonoudon virheellisellä suorittamisella syntyy lukkotilanteita, joita on vaikeampi korjata.

Haku
Haku on todella hienoa seurattavaa, kaikki koirat tekivät sata lasissa töitä aina kun irti päästettiin. Hakuinto on aivan upealla tasolla! Haku myös johti tuloksiin, eli lintujen löytymiseen, joten niissä kohdin pidin tasoa hyvänä. Kehitettävää toki aina löytyy ja alla muutama kohta, jotka kiinnittivät huomiotani:

• hakukuvio useimmilla keskentekoinen, vaikka koirien tuulenkäyttö olikin hyvää. Haku hajosi helposti ja koira tavallaan johti hakua. Tuolloin ohjaaja joutuu hakeman yhteyttä koiraan ja jopa etsimään sitä. Asianhan pitäisi olla toisin päin!
• Suosittelen hakua häiriöttömässä vapaassa maastossa (jäällä, pellolla tms). Käyttämällä koiraa muutamia kertoja hakutreenissä ja käyttämällä kehoa ohjaukseen saavutetaan tuloksia nopeastikin.
• pillin (runsas) käyttö haun ohjauksessa näyttää johtaneen jonkinlaiseen inflaatioon, eli koirat eivät enää noteraa sitä käskynä. Tuntuisi, että se koirille enemmän ohjaajan viesti:täällä olen, tiedoksi sinulle koirani!

Riistatyöt
Vaikea keli, seisova ilma ja lämpötila vähensivät mielestäni merkittävästi mahdollisuuksia tehdä onnistuneita riistatöitä. Kuitenkin mahdollisuuksia oli kaikilla, joten siltä osin jäin hieman kaipaamaan useampia onnistumisia. Koirilla oli käsitykseni mukaan varsin vähän pudotuksia ja myös kokemuksia riistalta. Tämä lienee osaltaan vaikuttanut riistatöiden onnistumiseen.

Tottelevaisuus
Kotityöt tokorintamalla oli tehty hyvin. Monet koirista ovat hyvinkin miellyttämisen haluisia, joten niiden kanssa on helppo opetella uusia asioita. Ohjaustavat ja yhteistoiminta toimivat varsin hyvin pienistä puutteista huolimatta. Kaikki tuntuivat löytäneen oman tapansa rakentaa yhteistoimintaa koiransa kanssa. Ainoa kehitettävä isompi asia on johtajuus. Tämä vajavaisuus heijastuu myös kaikkiin yllä käsittelemiini asioihin. Ymmärrän vaikeuden: miellyttämisenhaluinen koira, jolla on kuitenkin varsin vahva oma tahto yhdistettynä herkkyyteen ja taitavaan kyseenalaistamiseen ei ole helppo yhdistelmä. Johdonmukaisuus on taitoa ja tahtoa pitää kiinni sovitusta: kerran kielletty on aina kielletty. Yhtälailla mitkään temput tai mielistely eivät saa muuttamaan mieltäni: "paikalla" tarkoittaa paikalla, nyt ja tulevaisuudessa.
On osattava olla riittävän johdonmukainen jatkuvasti ja tunnettava koiransa raja, jota tiukkuudessa ei voi ylittää. Tällä rajalla tasapainoilu ei ole helppoa, olletikin kun meidän ihmistenkin päivät ovat erilaisia. Yllä kuvaamani johdonmukaisuus on kuitenkin perusedellytys johtajuudelle. Myöskin johtaja, joka ei mitään vaadi, on koiralle merkityksetön. Syntyy käskyjä, joita ei tarvitse totella, jos johtajuus on vajavaista. Hyvä johtajuus on yhtä paljon hellyyttä ja kiintymystä kuin vaatimuksia ja oikeudenmukaisuutta. Johtajuuden sisäistämistä (mitä se tarkoittaa käytännössä) kannattaa opiskella!

Terveisin Jukka Rouhiainen